Jouluruno

Kop kop kop. Ikkunasta kurkistaa, hiljaisuuteen katoaa. Mikä oli koputuksen tarkoitus? Ja, kuka oli sen aiheutus. Kiltit lapset kuunnelkaa. Joulu se tulee aina vaan. Ja samat laulut ainiaan, lauletaan. Se turvan tuopi meille vaan. Jos muuttaisimme joulua rokkaavaan suuntaan. Niin vaan vaarikin hyppäisi saappaistaan tansiin vaan. Rokkiin niin mahtavaan. Ja jouluruoka sulaan pääsisi liikkuessaan. Kehon virtaa nuorentaan ja tuo jäseniin notkeuttaan. Siis tanssiin vaan. Irrotelkaa, nyt on joulu vaan! Ja aikaa iloon niin riehaisaan. Rok rok rokkia vaan. Se vie villiin nuoruuteen, niin ihmeelliseen. Rokin muistot ne kultaa ajan taa. Siis rokki-joulu nyt, uskalletaan. Kinkkua, lahjoja, rauhaa maan. Mut sen jälkeen taas rokkaamaan. Ilo irti, minkä saa. Mummut, vaarit rokkaamaan. Näytteen rokista antaa saa. Kankeus katoaa. Uusi joulu päälle maan. Rokkipukki tänne vaan. Rokin kanssa jammaillaan. Terveisin: Rokkipukki

– Ote kirjasta ”Valon ja rakkauden syleilyssä”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.